Esileikki paljastaa kaiken

Esileikki on sana, joka usein ymmärretään väärin jo ennen kuin sitä ehditään kunnolla pysähtyä ajattelemaan. Se kuulostaa helposti tekniseltä vaiheelta, joka tapahtuu ennen "varsinaista asiaa", ikään kuin kehon ja mielen esivalmistelulta, joka voi olla nopea tai jopa ohitettava.

Pariterapeutin ja seksuaaliterapeutin näkökulmasta tämä on yksi suurimmista väärinymmärryksistä koko seksuaalisuuden alueella. Esileikki ei ole erillinen osuus, eikä se ole vain fyysinen valmistelu. Se on usein koko seksuaalisen yhteyden ydin, ja samalla se kertoo paljon enemmän parisuhteesta kuin itse yhdyntä.

Kun esileikki toimii, sitä ei välttämättä edes ajatella esileikkinä. Kun se puuttuu, sen merkitys alkaa näkyä hyvin nopeasti.

Esileikki ei ala kosketuksesta vaan yhteydestä

Yksi yleisimmistä oletuksista on, että esileikki alkaa siitä hetkestä, kun kosketus alkaa. Todellisuudessa se alkaa paljon aiemmin, usein jo arjessa, tavassa puhua toiselle ja siinä, millainen emotionaalinen etäisyys tai läheisyys parisuhteessa on.

Esileikki ei ole vain kehon reaktio, vaan myös mielentila. Jos yhteys toiseen ihmiseen on ohut, kiireinen tai jännitteinen, keho ei välttämättä siirry helposti seksuaaliseen tilaan, vaikka fyysinen kosketus alkaisi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esileikki ei ole irrallinen osa seksuaalisuutta, vaan sen jatkumo. Se ei käynnisty napista, vaan rakentuu vuorovaikutuksen kautta.

Miksi esileikistä tulee ongelma vasta silloin, kun se puuttuu

Monet parit eivät varsinaisesti ajattele esileikkiä ennen kuin se alkaa tuntua riittämättömältä tai kiireiseltä. Silloin keskusteluun nousee usein kokemus siitä, että seksi tuntuu liian suoraviivaiselta, etäiseltä tai mekaaniselta.

Pariterapiassa tämä ilmenee usein niin, että toinen kokee seksin jäävän "liian nopeaksi", kun taas toinen kokee, että "kaiken pitäisi tapahtua luonnollisemmin". Molemmat puhuvat samasta asiasta eri näkökulmista.

Esileikin puute ei yleensä ole tietoinen valinta, vaan seuraus arjen rytmistä, väsymyksestä ja siitä, että yhteys ei ole riittävän läsnä ennen fyysistä läheisyyttä.

Kun tämä tila jää lyhyeksi tai ohitetaan kokonaan, keho ja mieli eivät aina ehdi mukaan.

Esileikki on kehon ja mielen yhteensovittamista

Seksuaalinen halu ei ole pelkästään biologinen reaktio, vaan myös psykologinen ja emotionaalinen tila. Esileikki toimii usein siltana näiden välillä.

Kun esileikki on riittävä, keho saa aikaa siirtyä turvallisuuden, rentouden ja vastaanottavuuden tilaan. Samalla mieli ehtii irrottautua arjen rooleista ja siirtyä läheisyyden tilaan.

Jos tämä siirtymä jää lyhyeksi tai sitä ei tapahdu lainkaan, seksuaalinen kokemus voi tuntua irralliselta tai jopa vaikeasti saavutettavalta, vaikka halua olisi olemassa.

Tämä ei ole ongelma halussa itsessään, vaan tavassa, jolla siihen siirrytään.

Kiire on esileikin suurin vastavoima

Yksi keskeinen syy esileikin ohittamiseen on kiire. Ei pelkästään ajan puute, vaan myös kiireen tunne, joka ohjaa vuorovaikutusta.

Monissa parisuhteissa seksuaalisuus sijoittuu hetkiin, joissa arki on jo kuormittanut kehoa ja mieltä. Tällöin halu ei välttämättä synny spontaanisti, vaan sen odotetaan aktivoituvan nopeasti.

Kun tähän yhdistyy ajatus siitä, että "nyt on vihdoin aikaa", syntyy helposti paine, joka ohittaa esileikin luonnollisen rytmin.

Tämä voi johtaa siihen, että seksi alkaa tuntua suorittamiselta, vaikka siihen liittyisi molemminpuolinen halu.

Esileikki ei ole sama asia kaikille

Yksi tärkeä näkökulma on se, että esileikki ei näytä samalta kaikille ihmisille. Toiselle se voi olla fyysistä kosketusta, toiselle keskustelua, huomiota tai yhteistä läsnäoloa.

Joissain parisuhteissa esileikki alkaa jo siitä, miten päivän aikana ollaan yhteydessä. Pieni katse, viesti tai hetki, jossa toinen tulee kohdatuksi, voi rakentaa pohjaa myöhemmälle läheisyydelle.

Toisissa suhteissa esileikki on selkeämmin fyysinen prosessi, joka vaatii aikaa ja tilaa.

Kun nämä erot eivät ole tiedostettuja, voi syntyä väärinymmärryksiä siitä, miksi läheisyys ei käynnisty samalla tavalla kummallekin.

Kun esileikki puuttuu, puuttuu usein myös läsnäolo

Moni pari ei varsinaisesti kaipaa "pidempää esileikkiä", vaan enemmän läsnäoloa ennen läheisyyttä. Nämä kaksi asiaa menevät helposti sekaisin, mutta ne eivät ole sama asia.

Läsnäolo tarkoittaa sitä, että toinen ihminen on aidosti tavoitettavissa ilman kiirettä, ilman seuraavaa ajatusta ja ilman sisäistä irtautumista tilanteesta.

Kun läsnäolo puuttuu, keho voi jäädä ikään kuin yksin tilanteeseen, vaikka toinen olisi fyysisesti paikalla.

Tämä on usein se kohta, jossa seksuaalinen kokemus alkaa tuntua etäiseltä tai irralliselta.

Esileikki kertoo parisuhteen tilasta enemmän kuin seksi itse

Pariterapeutin näkökulmasta esileikki on usein herkkä mittari parisuhteen kokonaisuudelle. Se paljastaa, millainen yhteys kahden ihmisen välillä on ennen seksuaalista kohtaamista.

Jos esileikki on kiireinen, ohitettu tai olematon, se ei yleensä ole vain seksuaalinen ongelma, vaan heijastus laajemmasta vuorovaikutuksen tilasta.

Jos taas esileikki on luonteva, joustava ja molempia huomioiva, se kertoo usein siitä, että suhteessa on tilaa yhteydelle myös arjen ulkopuolella.

Miksi esileikin puute ei tarkoita, että suhde on huono

On tärkeää sanoa tämä selkeästi, koska esileikin haasteet tulkitaan helposti väärin.

Esileikin puute ei tarkoita, että parisuhde olisi epäonnistunut tai että rakkaus olisi kadonnut. Useammin se tarkoittaa, että arjen rytmi, kuormitus tai vuorovaikutuksen mallit eivät tue riittävästi siirtymää läheisyyteen.

Kyse ei ole puutteesta ihmisissä vaan siitä, miten yhteys rakentuu heidän välillään.

Lopuksi – esileikki ei ole esiaste vaan suhteen kieli

Kun esileikkiä tarkastellaan syvemmin, se lakkaa olemasta yksittäinen seksuaalinen vaihe ja muuttuu osaksi parisuhteen kieltä. Se kertoo siitä, miten kaksi ihmistä virittäytyy toisiinsa, miten he kohtaavat ja miten he siirtyvät arjesta läheisyyteen.

Siksi sen puute ei ole vain tekninen asia, vaan usein merkki siitä, että yhteys on muuttunut kiireisemmäksi, ohuemmaksi tai vaikeammin saavutettavaksi.

Ja juuri tässä kohdassa moni alkaa huomata, että kyse ei ole pelkästään siitä, mitä makuuhuoneessa tapahtuu, vaan siitä, mitä tapahtuu kaiken muun keskellä.

Jos tunnistat jotakin haasteita teidän läheisyydessä niin varaa itsellesi tai teille yhteinen aika seksuaaliterapiaan alta.

VARAA AIKA 

Kirjoittajasta
Artikkelin on kirjoittanut Tarja Södergård, psykoterapeutti joka on erikoistunut pari-ja perheterapiaan sekä seksuaaliterapiaan. Kirjoitan blogissani tutkittuun tietoon ja käytännön terapiatyöhön perustuvia artikkeleita parisuhteesta, vuorovaikutuksesta ja seksuaalisuudesta. Lue lisää kirjoittajasta.