Riidat parisuhteessa: Miten riidellä rakentavasti?
Jokaisessa parisuhteessa tulee väistämättä hetkiä jolloin ollaan eri mieltä asioista tai toinen vaan käy muuten hermoille. Yleisesti kaikissa ihmissuhteissa tulee tilanteita joissa olemme eri mieltä asioista, tai tulee kokemus siitä, että ei tule kuulluksi tällaiset asiat johtavat useinmiten erimielisyyteen.
Miten erimielisyyden voi ilmaista rakentavasti ? Voiko rakentavasti riidellä ?
Miksi riidat syntyvät parisuhteessa?
Riitoihin löytyy miljoona syytä arjessa. Kaikenlaisista asioista voi saada aikaa riidan, mutta mistä ne riidat oikeasti johtuvat?
Yleisin syy lienee kommunikaatio ongelmat. Näitä voi olla monenlaisia tässä muutamia
1. Erilaiset odotukset
Puolisoilla voi olla hyvin erilaiset käsitykset siitä, millaista parisuhteen pitäisi olla ja mitä toiselta voi odottaa.
Toinen kaipaa enemmän yhteistä aikaa, toinen omaa tilaa. Kun odotuksia ei tunnisteta tai niistä ei puhuta, pettymykset alkavat helposti kasaantua ja purkautuvat riitoina.
2. Erilaiset arvot
Arvot vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme esimerkiksi rahaan, perheeseen, työntekoon, vapaa-aikaan ja vastuisiin. Kun puolisoiden arvomaailmat poikkeavat toisistaan, arjen valinnat voivat muuttua jatkuviksi erimielisyyksiksi.
Riidan taustalla ei välttämättä ole yksittäinen asia, vaan kokemus siitä, että toinen pitää itselle tärkeää asiaa merkityksettömänä.
Arvoristiriidat ovat useasti niitä ns. isoja asioita joiden vuoksi jotkut parisuhteet eivät vaan voi toimia.
3. Omien tarpeiden unohtaminen
Parisuhteessa saatetaan keskittyä niin paljon toisen tarpeisiin, perheen arkeen tai yhteisten asioiden hoitamiseen, että omat tarpeet jäävät taka-alalle.
Pitkään jatkuessaan tämä voi synnyttää turhautumista, pettymystä ja kokemusta epäreiluudesta.
Lopulta pienikin asia voi laukaista voimakkaan reaktion, vaikka varsinainen syy on paljon syvemmällä.
4. Puhumattomuus
Asioista vaietaan, koska ei haluta riidellä, loukata toista tai ottaa vaikeita asioita puheeksi. Vaikeneminen voi hetkellisesti säilyttää rauhan, mutta samalla se kasvattaa etäisyyttä puolisoiden välille.
Vaikeneminen voi olla myös tapaa riidellä. Suututaan niin paljon, että halutaan rangaista toista olemalla hiljaa,eli ns. mykkäkoulua.
Puhumattomat asiat eivät yleensä katoa, vaan alkavat näkyä ärtymyksenä, vetäytymisenä tai toistuvina riitoina.
5. Ei puhuta oikeista asioista ja tunteista
Keskustelu saattaa pyöriä arjen tapahtumissa, käytännön järjestelyissä ja siinä, kuka teki tai jätti tekemättä mitäkin. Sen sijaan jäävät sanomatta pettymys, yksinäisyys, pelko, kaipuu tai kokemus siitä, ettei ole toiselle tärkeä.
Kun syvemmät tunteet ja tarpeet jäävät piiloon, puolisoiden on vaikea ymmärtää, mistä toinen todella loukkaantuu tai miksi jokin asia on niin merkityksellinen.
6. Ei kuunnella toista oikeasti vaan ollaan kuuntelevinaan
Keskustelun aikana saatetaan jo miettiä omaa vastausta, puolustautua tai etsiä kohtaa, jossa toinen on väärässä. Tällöin kuulemme sanat, mutta emme pysähdy ymmärtämään niiden takana olevaa kokemusta.
Kun kumpikin keskittyy oman näkökulmansa puolustamiseen, keskustelusta tulee helposti väittely, jossa kumpikaan ei koe tulevansa kuulluksi.
7. Erilaiset oletukset
Parisuhteessa oletetaan usein, että toinen ajattelee, tuntee ja ymmärtää asioita samalla tavalla kuin itse.
Saatetaan myös olettaa, että puoliso tietää, mitä tarvitsemme, ilman että sitä tarvitsee sanoa ääneen.
Kun todellisuus ei vastaakaan näitä oletuksia, seurauksena on pettymyksiä ja väärinymmärryksiä. Riita syntyy usein siitä, mitä kuvittelemme toisen tarkoittaneen, eikä siitä, mitä hän todellisuudessa tarkoitti.
Rakentava riitely onko sellaista?
Tiedän, monen ajattelevan ja haluavan oppia rakentelevan riitelyn tavan. Itse mietin, että voiko rakentavasti oikeasti riidellä ? Itse miellän riitelyn tavaksi joka ei ole millään tavalla rakentava.
Ennemminkin ajattelen, miten voidaan erimielisyyksiä ratkoa siten, että ne tulee ratkotuksi molempia osapuolia riittävän tyydyttävästi.
Itse kun miellän riitelyn eri asiaksi kuin ristiriidan ratkomiseksi, enemmin se on erilaisten tunteiden näyttämö.
Jos halutaan oikeasti ratkaista ristiriitoja pitää olla riittävän rauhallinen ja tässä hetkessä läsnä aidosti ja oikeasti ei myöskään saa olla omassa mielessä se ainoa oikea ratkaisu joka pitää olla se ratkaisu johon päädytään.Tässä on periaatteita joiden avulla voitte ratkaista paremmin ristiriitatilanteitanne.
Rakentava riitely
Rakentavassa riitelyssä tarkoituksena ei ole voittaa väittelyä tai osoittaa, kumpi on oikeassa, vaan ymmärtää toista ja löytää yhdessä ratkaisu tilanteeseen. Riidellä voi myös loukkaamatta, vähättelemättä tai mitätöimättä toisen kokemusta.
Rakentavaa riitelyä voi harjoitella pysähtymällä kuuntelemaan, mitä toinen todella yrittää sanoa, ja kertomalla omista tunteista ja tarpeista syyttämisen sijaan. Keskity yhteen asiaan kerrallaan, vältä vanhojen riitojen kaivamista esiin ja anna molemmille tilaa kertoa oma näkökulmansa. Jos tunteet kuumenevat liikaa, keskusteluun voi ottaa tauon, mutta siihen on tärkeää palata myöhemmin.
Rakentavan riitelyn tavoite ei ole se, ettei parisuhteessa enää riidellä, vaan se, että riidan jälkeen ymmärrys ja yhteys voivat olla parempia kuin ennen sitä.
1. Rauhoitu, ottakaa aikalisä
2. Puhukaa minä-viestein, avoimesti ja rehellisesti
3. Älkää olettako vaan puhukaan asia selkeästi niin, että toisella on oikeasti mahdollisuus ymmärtää
4. Kuuntele aidosti oikeasti mitä toinen sanoo, älä ajattele omaa vasta-argumenttiasi vaan keskity kuuntelemaan toista. Saat kyllä vuorosi.
5. Yksi asia kerrallaan, ei montaa asiaa putkeen tai kaikkea kerralla.
6. Ole empaatinen, tunnista jos olet itse voimakkaassa tunteessa joka estää sinua olemasta empaattinen.
7. Kunnioittakaa toisianne, ei nälvimistä tai muuten epäkunnioittavaa puhetta. Muista kuunnella toisen kokemusta.
8. Ajankohdan valitseminen. Ehkä ei ole paras hetki alkaa puhumaan illalla myöhään kun kumpikin on tosi väsyneitä.
Miten keskittyä ongelmanratkaisuun syyttelyn sijaan?
Riidassa huomio siirtyy helposti itse ongelmasta siihen, kumpi on tehnyt väärin, kumpi aloitti ja kumman pitäisi muuttaa käytöstään.
Syyttely saa kuitenkin toisen usein puolustautumaan, jolloin keskustelu muuttuu helposti väittelyksi.
Sen sijaan, että etsittäisiin syyllistä, kannattaa pysähtyä miettimään, mikä tilanteessa oikeastaan on ongelmana ja mitä kumpikin voisi tehdä sen ratkaisemiseksi.
Ongelmanratkaisussa on tärkeää puhua omasta kokemuksesta ja tunteista ilman, että määrittelee toisen toimintaa tai tarkoitusperiä. Esimerkiksi "Sinä et koskaan kuuntele minua" voidaan muuttaa muotoon "Minusta tuntuu, etten tule kuulluksi, kun yritän kertoa sinulle tärkeistä asioista.
Toivoisin, että voisimme pysähtyä keskustelemaan niistä yhdessä." Näin huomio siirtyy toisen syyttämisestä siihen, mitä itse tarvitsee ja mitä tilanteessa toivoisi tapahtuvan.
Ratkaisua kannattaa etsiä yhdessä, ei vaatia toiselta yksipuolista muutosta. Molempien näkökulmat voivat olla erilaisia, mutta silti yhtä todellisia.
Kun kumpikin pyrkii ymmärtämään, mikä toiselle on tilanteessa tärkeää, voidaan löytää ratkaisuja, jotka huomioivat molempien tarpeita.
Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti, mutta jo se, että puolisoiden välinen keskustelu muuttuu vastakkainasettelusta yhteiseksi pohdinnaksi, voi vähentää riitojen kuormittavuutta ja lisätä kokemusta siitä, että ollaan samalla puolella.
Parisuhteessa ongelma ei ole puoliso, vaan asia, jota vastaan kannattaa opetella toimimaan yhdessä.
Riitojen ratkaiseminen
Riitojen ratkaiseminen on tärkeää, sillä käsittelemättömät ristiriidat jäävät helposti elämään parisuhteeseen ja kasvattavat etäisyyttä puolisoiden välillä.
Ratkaisematon riita ei katoa, vaikka siitä ei enää puhuttaisi. Se voi nousta uudelleen esiin myöhemmissä riita tilanteissa ja lisätä kokemusta siitä, ettei omilla tunteilla tai tarpeilla ole merkitystä.
Riitoja kannattaa yrittää ratkaista vasta silloin, kun molemmat pystyvät riittävästi kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Tärkeää on antaa kummankin kertoa oma näkökulmansa, tunnistaa tilanteeseen liittyvät tunteet ja ottaa vastuuta omasta toiminnasta.
Ratkaisun ei tarvitse tarkoittaa sitä, että molemmat ovat kaikesta samaa mieltä, vaan sitä, että löydetään tapa jatkaa eteenpäin ilman, että ristiriita jää jatkuvasti puolisoiden väliin.
Hyvin ratkaistu riita voi parhaimmillaan lisätä keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja läheisyyttä.
Hyvä on huomioida myös se, että kaikki asiat eivät tarvitse päätyä samanmielisyyteen. Tai voitte olla yhtä mieltä siitä, että olette eri mieltä asiasta. Tärkeää on tietenkin huomioida myös se voiko teidän parisuhteessanne olla ihan turvallisin mielin eri mieltä `?
Milloin hakea apua?
Merkkejä siitä, että ulkopuolista apua tarvitaan
- jatkuva riitely
- sama asiat nousevat aina uudestaan ja uudestaan riitoihin
- uskottomuus
- tunne yhteyden katoamisesta
- läheisyys vähenee
- seksuaaliset halut ovat erilaiset
- seksin vähyys
- tunne siitä että suhde on muuttunut ja olet tyytymätön
Miten pariterapia voi auttaa rakentavassa riitelyssä?
Monasti parisuhteessa on voitu ajautua jo sellaiseen riitelyn sykliin, josta on vaikeaa päästä pois ilman ulkopuolisen apua.
Pariterapiassa ulkopuolinen auttaa teitä löytämään asioita jotka auttavat teitä eteenpäin hankalasta tilanteesta.
Pariterapiassa terapeutti on ulkopuolinen joka pystyy havaitsemaan teidän vuorovaikutuksessa niitä kuvioita jotka ehkä teiltä jää näkemättä. Nämä kuviot pitävät teidän lukittuna siinä teidän hankalaksi koetussa vuorovaikutuksessa.
Kun nämä kuviot löytyvät ja ne tunnistetaan niihin pystytään löytämään muutos joka auttaa teitä eteenpäin. Mikäli olette parisuhteessanne riitelyn kierteessä olisiko aika kokeilla ulkopuolista apua? Muutamakin käynti voi jo auttaa teitä tässä asiassa eteenpäin.
Voitte lukea pariterapiasta lisää täältä. Tai laittaa minulle viestiä tai varata ajan suoraan.
Kirjoittajasta
Artikkelin on kirjoittanut Tarja
Södergård, psykoterapeutti joka on erikoistunut pari-ja
perheterapiaan sekä seksuaaliterapiaan. Kirjoitan blogissani
tutkittuun tietoon ja käytännön terapiatyöhön perustuvia
artikkeleita parisuhteesta, vuorovaikutuksesta ja seksuaalisuudesta.
Lue lisää kirjoittajasta.
Blogin sisältö on informatiivista eikä korvaa yksilöllistä psykoterapiaa tai hoidon tarpeen arviointia.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 2024 päivitetty 10/2026