Voiko läheisyys laukaista traumareaktioita?

Läheisyys on monelle meistä asia, jota kaipaamme ja jonka puuttumista saatamme surra. Hellä kosketus, suudelma, syliin käpertyminen tai intiimi hetki kumppanin kanssa voivat olla kokemuksia, jotka tuovat turvaa, lohtua ja yhteyttä. 

Mutta kaikille läheisyys ei ole yksiselitteisesti hyvä asia. 

Joillekin se voi aktivoida odottamattomia, voimakkaita tunteita tai jopa kehon muistireaktioita, jotka voivat hämmentää niin kokijaa itseään kuin kumppaniakin.

Tässä blogitekstissä kerron siitä, kuinka läheisyys voi laukaista traumareaktioita, miksi näin tapahtuu, ja miten tilanteessa voi toimia. 

Jos sinä tai kumppanisi tunnistatte itsenne tästä, on tärkeä tietää, ettei kukaan ole tilanteessaan yksin.

Mikä on traumareaktio?

Traumareaktio on ihmisen psyykkinen ja kehollinen vastaus tilanteeseen, jossa mieli kokee joutuvansa uhattuun, vaaralliseen tai hallitsemattomaan tilanteeseen. 

Traumaattinen kokemus voi syntyä esimerkiksi kaltoinkohtelusta, väkivallasta, hyväksikäytöstä, emotionaalisesta laiminlyönnistä tai muista tilanteista, joissa ihminen on joutunut kohtaamaan asioita, joihin hänen voimavaransa eivät ole riittäneet.

Trauma ei aina synny suurista tapahtumista — myös pitkäkestoinen stressi, jatkuva hylätyksi tuleminen, pelottavat kokemukset tai läheisyyden puute voivat jättää jälkiä ihmisen hermostoon ja mieleen.

Kun ihminen kohtaa tilanteen, joka muistuttaa tiedostetusti tai tiedostamatta traumaattista kokemusta, hermosto voi reagoida ikään kuin vanha tilanne olisi jälleen käsillä. Tätä kutsutaan traumareaktioksi.

Miksi läheisyys voi laukaista traumareaktion?

Läheisyys voi herättää turvallisuuden ja lohdun lisäksi myös ahdistusta, pelkoa, jännitystä tai epämukavuutta, jos siihen liittyy traumaattisia muistoja tai kokemuksia. 

Kehomme muistaa kokemuksia silloinkin, kun mielemme ei niitä tietoisesti enää kanna. Hellä kosketus, intiimi hetki tai esimerkiksi katse, joka viipyilee hieman pidempään, voivat aktivoida kehon muistijälkiä, jotka liitetään aiempaan turvattomaan tilanteeseen.

Esimerkiksi ihminen, joka on kokenut hyväksikäyttöä, voi kokea vaikeaksi olla intiimisti lähekkäin, vaikka tilanne olisi nykyhetkessä turvallinen. 

Kehon muisti voi aktivoida pelon, jähmettymisen tai pakenemisen tunteen.

Sama pätee myös emotionaaliseen läheisyyteen: jos on oppinut, että toisen ihmisen lähelle päästäminen johtaa pettymykseen, hylkäämiseen tai satuttamiseen, voi uuden ihmissuhteen läheisyys tuntua alitajuisesti uhkaavalta.

Mitä traumareaktiot läheisyydessä voivat olla?

Traumareaktiot läheisyystilanteissa voivat ilmetä monin eri tavoin. Ne voivat olla:

• Kehollisia reaktioita: sydämen tykytys, hikoilu, lihasjännitys, vapina, huimaus, pahoinvointi

• Psyykkisiä kokemuksia: ahdistus, pelko, häpeä, jähmettyminen, pakenemisen tarve, turvattomuuden tunne

• Mielen ilmiöitä: muistinmenetys, dissosiaatio eli etääntymisen tunne itsestä tai tilanteesta, ajatusten poukkoilu, vaikeus olla läsnä

• Emotionaalisia reaktioita: itkuherkkyys, kiukunpurkaukset, vetäytyminen, syyllisyyden tunteet

Näitä reaktioita voi tulla yksittäisinä tai useampina yhtä aikaa. Ne voivat yllättää keskellä intiimiä hetkeä tai tulla esiin läheisyyden jälkeen.

Voiko läheisyyden pelko liittyä kokemattomuuteen, ei traumaan?

On tärkeää erottaa toisistaan trauma ja läheisyyden kokemattomuus. Kaikki epämukavuus läheisyydessä ei johdu traumasta. 

Joskus kyse voi olla siitä, että läheisyyden kokemuksia ei ole ollut riittävästi turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, jolloin läheisyys voi tuntua jännittävältä tai vieraalta.

Kun läheisyyden pelko liittyy kokemattomuuteen, tilannetta voi usein helpottaa asteittain lisääntyvä tuttuus, lempeä tutustuminen omaan kehoon ja rajojen tunnistaminen. 

Trauma sen sijaan liittyy yleensä siihen, että läheisyys on joskus ollut uhkaavaa, kivuliasta tai vaarallista.

Miten tilanteessa voi toimia?

Jos huomaat läheisyystilanteissa kehossasi tai mielessäsi voimakkaita reaktioita, tärkeintä on ensin pysähtyä. 

Sinun ei tarvitse pakottaa itseäsi kohtaamaan mitään, mikä tuntuu uhkaavalta. 

Turvallinen ihmissuhde syntyy siitä, että molemmilla on lupa sanoa ei, asettaa omat rajansa ja kertoa tunteistaan.

Seuraavat asiat voivat auttaa:

1. Nimeä ja tunnista tunteet

Kun huomaat reaktion, pysähdy ja hengitä syvään. Kysy itseltäsi: mitä tunnen juuri nyt? Missä kohdassa kehoa tuntemus tuntuu? Voiko sillä olla nimi?

2. Kerro tilanteesta kumppanillesi

Rehellinen ja avoin puhe siitä, että läheisyys herättää vaikeita tunteita, on tärkeää. Kerro, ettet ehkä vielä tiedä tarkkaan miksi, mutta että haluat oppia tunnistamaan omia tunteitasi.

3. Etsi turvallisia läheisyyden tapoja

Kaikki läheisyys ei ole seksuaalista. Hellä kädenpuristus, yhdessä hengittäminen, toisen viereen käpertyminen peiton alle tai yhteinen keskustelu voi olla hyvä alku. 

Tärkeintä on, että läheisyys tapahtuu sinun ehdoillasi.

4. Hakeudu ammattilaisen juttusille

Jos läheisyystilanteet toistuvasti laukaisevat voimakkaita reaktioita, kannattaa hakeutua esimerkiksi seksuaaliterapeutin, traumaterapeutin tai muun ammattilaisen vastaanotolle.

 Ammattilainen voi auttaa tunnistamaan trauman juuria ja löytämään keinoja purkaa reaktiota turvallisesti.

Kumppanille: miten tukea toista traumareaktioissa?

Jos huomaat, että läheisesi kokee vaikeita reaktioita läheisyyden hetkellä, tärkeintä on olla läsnä. Älä kiirehdi, älä vaadi selityksiä tai jatkoa tilanteelle. Anna toiselle tilaa ja kerro olevasi lähellä.

Kysy esimerkiksi:

• Haluatko, että pidän kädestäsi?

• Haluatko, että istun viereesi vai jätän sinulle tilaa?

• Onko jotain, mitä voin tehdä juuri nyt, että sinulla olisi turvallisempi olo?

Pelkkä rauhallinen läsnäolo voi olla merkittävin tuki.

Traumareaktiot voivat lievittyä

Hyvä uutinen on se, että trauma ei ole lopullinen vankila. Ihmisen mieli ja hermosto ovat joustavia, ja turvallisten kokemusten myötä keho voi oppia, että läheisyys voi olla myös hyvä asia.

Tämä vaatii aikaa, toistoja, lempeyttä ja oikeanlaista tukea. Jokainen askel kohti turvallista läheisyyttä on arvokas, eikä matkaa tarvitse tehdä yksin.

Yhteenveto: läheisyys voi herättää syviä, piilossa olleita tunteita

Vaikka läheisyys on monelle ilon ja yhteyden hetki, se voi joillekin herättää myös ahdistusta, pelkoa ja vanhoja muistoja. Tämä on tärkeä ymmärtää, jotta voimme kohdata toisemme lempeästi. Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi tällaisia reaktioita, muista:

• Kehon muisti on todellinen ilmiö

• Sinulla on oikeus sanoa ei ja vetäytyä

• Reaktio on järkevä seuraus koetusta, ei merkki siitä, että olisit rikki

• Apua on saatavilla, eikä kukaan tarvitse selvitä yksin

Läheisyys voi traumasta huolimatta löytyä uudelleen. Pienin askelin, turvallisessa ympäristössä, oikeanlaisten ihmisten seurassa. 

Sinä ansaitset kosketuksen, joka ei satuta — läheisyyden, joka ei pelästytä — ja kohtaamisen, joka ei haavoita.

Jos tämä aihe kosketti sinua, pidä huolta itsestäsi. Hengitä syvään. Sinä et ole yksin.

Jos haluat tulla purkamaan traumoja niin voit varata ajan itsellesi suoraan ajanvarauskalenteristani, jonka löydät täältä.