Jatkuva riitely parisuhteessa – milloin se on hälytysmerkki?

Moni pari riitelee. Se kuuluu läheiseen suhteeseen. Mutta kaikki riitely ei ole samanlaista. On riitoja, jotka vievät eteenpäin, ja riitoja, jotka kuluttavat. On riitoja, joiden jälkeen olo on helpottunut, ja riitoja, joiden jälkeen tuntuu, että jokin meni taas vähän enemmän rikki. Vastaanotolla yksi yleisimmistä lauseista on: "Me riidellään koko ajan." Sen jälkeen tulee usein hiljaisempi lause: "En tiedä onko tämä enää normaalia."

Tässä kirjoituksessa käsittelen, milloin riitely kuuluu tavalliseen parisuhteeseen, milloin siitä tulee hälytysmerkki, miksi samat riidat toistuvat vuodesta toiseen ja milloin on tärkeää hakea apua ennen kuin suhde alkaa hajota sisältäpäin.

Kirjoitus on pitkä, koska tämä aihe on harvoin yksinkertainen. Usein jatkuvan riitelyn takana ei ole yksi ongelma, vaan monta kerrosta, jotka ovat ehtineet kasvaa vuosien aikana.

Riitely ei tarkoita huonoa parisuhdetta

On tärkeää sanoa tämä heti alussa.

Parisuhteessa saa riidellä.
Parisuhteessa kuuluu riidellä.
Parisuhteessa on normaalia olla eri mieltä.

Kaksi ihmistä, joilla on eri tausta, erilaiset tarpeet ja erilainen tapa kokea tunteita, eivät voi elää läheisessä suhteessa ilman ristiriitoja.

Itse asiassa suhde, jossa ei koskaan riidellä, ei välttämättä ole terve.
Se voi tarkoittaa, että asioita ei uskalleta sanoa ääneen.
Se voi tarkoittaa, että toinen mukautuu liikaa.
Se voi tarkoittaa, että läheisyys on jo vähentynyt.

Terveessä suhteessa riidat ovat osa vuorovaikutusta.
Epäterveessä suhteessa riidat alkavat hallita koko suhdetta.

Ero ei ole riitojen määrässä, vaan siinä, mitä riidoissa tapahtuu ja mitä niiden jälkeen jää.

Milloin riitely muuttuu jatkuvaksi

Moni pari ei huomaa hetkeä, jolloin tavalliset erimielisyydet muuttuvat jatkuvaksi riitelyksi.

Se tapahtuu usein vähitellen.

Aluksi riidellään jostakin yksittäisestä asiasta.
Sitten huomataan, että sama asia toistuu.
Sitten riidellään myös siitä, miten riidellään.
Sitten riidellään jo melkein kaikesta.

Vastaanotolla tämä kuulostaa usein tältä:

• "Me riidellään ihan pienistä asioista"

• "Kaikki menee aina riidaksi"

• "Emme pysty puhumaan ilman että se kääntyy syyttelyksi"

• "En enää jaksa aloittaa mitään keskustelua"

Kun riitely alkaa tuntua väistämättömältä, se on merkki siitä, että suhteen vuorovaikutus on mennyt solmuun.

Ja silloin pelkkä yrittäminen ei yleensä enää riitä.

Hälytysmerkki 1 – samat riidat toistuvat vuodesta toiseen

Yksi selkeimmistä hälytysmerkeistä on se, että riidan aihe vaihtuu, mutta riidan tunne pysyy samana.

Riita voi olla:

• rahasta

• seksistä

• kotitöistä

• ajankäytöstä

• lasten kasvatuksesta

• läheisyydestä

• sukulaisista

Mutta riidan pohjalla on usein sama kokemus:

• en ole tärkeä

• minua ei kuulla

• en kelpaa tällaisena

• olen yksin tässä suhteessa

• minua arvostellaan jatkuvasti

• minua ei huomata

Kun tätä ei saada sanottua suoraan, riidellään asioista, jotka näyttävät ulkopuolelta pieniltä, mutta tuntuvat sisältä suurilta.

Tämä on yksi yleisimmistä syistä hakeutua pariterapiaan.

Hälytysmerkki 2 – riidat menevät aina samaa kaavaa

Monella parilla riidoissa on selkeä roolijako.

Toinen hyökkää → toinen vetäytyy
Toinen vaatii → toinen sulkeutuu
Toinen puhuu paljon → toinen vaikenee
Toinen suuttuu → toinen pelkää

Tätä kutsutaan vuorovaikutuskehään.

Kun kehä alkaa, kumpikin reagoi automaattisesti.
Ei siksi että haluaisi, vaan siksi että se on opittu tapa selviytyä.

Esimerkiksi:

Kun toinen kokee, ettei häntä kuulla → hän korottaa ääntä
Kun toinen kuulee korotetun äänen → hän vetäytyy
Kun toinen vetäytyy → toinen kokee hylkäämistä → ja korottaa ääntä lisää

Kehä vahvistuu joka riidassa.

Lopulta riita ei enää koske sitä, mistä riita alkoi.

Se koskee turvattomuutta.

Hälytysmerkki 3 – riidan jälkeen ei tule helpotusta

Terveessä riidassa tapahtuu jotakin korjaavaa.

Vaikka riita olisi vaikea, sen jälkeen voi tulla:

• ymmärrystä

• anteeksipyyntö

• sovinto

• läheisyyttä

• helpotusta

Jatkuvassa riitelyssä tätä ei tapahdu.

Riidan jälkeen voi tulla:

• hiljaisuus

• etäisyys

• katkeruus

• ajatus, ettei mikään muutu

• tunne, että toinen ei välitä

Kun riidat eivät koskaan johda korjaantumiseen, suhde alkaa kulua.

Ja kuluminen näkyy usein ensin tunteissa, vasta myöhemmin teoissa.

Hälytysmerkki 4 – riidellessä ei enää kunnioiteta toista

Tämä on kohta, jossa moni alkaa oikeasti pelästyä.

Riitelyssä voi alkaa tulla mukaan:

• nimittely

• halveksunta

• ivailu

• menneiden virheiden kaivaminen

• uhkailu erolla

• kylmä välinpitämättömyys

Moni sanoo vastaanotolla:

"Emme ennen puhuneet toisillemme näin."

Kun kunnioitus katoaa, riidat eivät enää ole vain riitoja.
Niistä tulee hyökkäyksiä.

Ja silloin suhde alkaa tuntua turvattomalta.

Hälytysmerkki 5 – riitely alkaa vaikuttaa omaan jaksamiseen

Tämä on usein se kohta, jossa ihminen hakeutuu yksilöterapiaan.

Ei välttämättä siksi, että haluaisi erota.
Vaan siksi, että ei enää jaksa.

Jatkuva riitely voi näkyä:

• univaikeuksina

• ahdistuksena

• ärtyneisyytenä

• vetäytymisenä

• haluttomuutena

• keskittymisvaikeuksina

• itsetunnon laskuna

Moni sanoo:

• "Olen koko ajan kireä"

• "Pelkään, että taas tulee riita"

• "En uskalla sanoa mitä ajattelen"

• "Olen alkanut vältellä kotona olemista"

Kun suhde alkaa vaikuttaa näin, kyse ei ole enää vain vuorovaikutusongelmasta.

Kyse on hyvinvoinnista.

Miksi jotkut parit riitelevät enemmän kuin toiset

Tähän ei ole yhtä syytä.

Taustalla voi olla esimerkiksi:

• erilainen temperamentti

• erilainen tapa käsitellä tunteita

• lapsuuden kokemukset

• turvattomuus suhteessa

• stressi ja kuormitus

• pettymykset, joita ei ole käsitelty

• läheisyyden puute

• luottamuksen heikkeneminen

Usein kumpikaan ei ole yksin syyllinen.

Mutta kumpikin on mukana kehässä, joka pitää riitelyn käynnissä.

Siksi pariterapia keskittyy siihen, mitä tapahtuu välissä, ei siihen kumpi on oikeassa.

Milloin on hyvä hakea pariterapiaan

Pariterapiaan ei tarvitse tulla vasta silloin, kun ero on jo päätetty.

Hyvä hetki hakea apua on silloin, kun huomaa:

• riidat toistuvat

• keskustelu ei enää onnistu

• läheisyys on vähentynyt

• toinen vetäytyy tai suuttuu helposti

• kotona on kireä tunnelma

• miettii usein, voiko tämä muuttua

• pelkää, että suhde ei kestä

Moni tulee liian myöhään.

Ei siksi, ettei välittäisi.
Vaan siksi, että toivoo vielä hetken, että tilanne muuttuu itsestään.

Usein se ei muutu ilman apua.

Pariterapia ei tarkoita, että suhde on epäonnistunut

Tämä on yksi yleisimmistä peloista.

Pariterapia ei ole viimeinen yritys.
Se on mahdollisuus ymmärtää, mitä suhteessa oikeasti tapahtuu.

Terapiassa ei etsitä syyllistä.

Siellä tutkitaan:

• miksi riidat toistuvat

• mitä kumpikin pelkää

• mitä kumpikin tarvitsee

• miksi on vaikea puhua

• miksi toinen vetäytyy ja toinen vaatii

• miksi läheisyys katoaa

Usein jo se, että saa puhua turvallisesti, muuttaa paljon.

Ja joskus ensimmäinen askel on se, että toinen tulee yksin.

Yksilöterapiassa voi pohtia omaa tilannetta rauhassa ilman painetta tehdä heti päätöksiä.

Jos riitely on jatkuvaa, siihen on aina syy

Parisuhde ei muutu vaikeaksi sattumalta.

Jatkuva riitely kertoo yleensä siitä, että:

• jokin tärkeä tarve ei täyty

• jokin pelko on aktivoitunut

• jokin pettymys on jäänyt käsittelemättä

• jokin haava tulee esiin uudelleen ja uudelleen

Kun tätä ei nähdä, riidellään samoista asioista loputtomasti.

Kun se nähdään, riitelyn takaa löytyy usein kaipuu.

Kaipuu tulla kuulluksi.
Kaipuu tulla rakastetuksi.
Kaipuu tulla hyväksytyksi.
Kaipuu olla turvassa toisen kanssa.

Näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit varata alta olevasta ajanvarauskalenterista teille tai itsellesi sopivan ajan.