Oletko kuormittunut muiden tuskasta? Näin tunnistat sijaistrauman varhaiset merkit

Ihmisinä meidät on rakennettu yhteyteen toistemme kanssa. Meitä liikuttaa toisen ilo – ja toisen kipu. Kun toinen kärsii, tunnemme sen joskus omassa kehossamme asti.

Mutta mitä tapahtuu, kun toisten tuska alkaa painaa omaa mieltämme yhä raskaammin?
Mitä tapahtuu, kun sydän, joka on avoin auttamaan, alkaa itsekin uupua ja särkyä?

Tällöin puhumme ilmiöstä nimeltä sijaistrauma.

Sijaistrauma voi kehittyä huomaamatta kenelle tahansa, joka kohtaa paljon muiden ihmisten surua, pelkoa ja kärsimystä – työssään, vapaaehtoistoiminnassa tai omassa elämässään.

 Erityisesti auttamistyöntekijät, terapeutit, sairaanhoitajat, kriisityöntekijät ja myös läheisten tukena toimivat ihmiset ovat alttiita sijaistraumalle.

Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mitä sijaistrauma on ja ennen kaikkea:
Miten voit tunnistaa sen varhaiset merkit ajoissa, ennen kuin uupumus ja toivottomuus ottavat vallan.

Mikä on sijaistrauma?

Sijaistrauma tarkoittaa toisen ihmisen traumaattisten kokemusten välillistä siirtymistä auttajan omaan sisäiseen maailmaan.

Se syntyy, kun kohtaamasi tarinat, tapahtumat ja tunteet alkavat muokata omaa kokemustasi turvallisuudesta, maailmasta ja itsestäsi.

Toisin kuin tavallinen stressi tai työuupumus, sijaistrauma voi muuttaa syvällisesti tunteitasi ja ajatuksiasi:

• "Maailma tuntuu turvattomalta."

• "En voi enää luottaa kehenkään."

• "Kaikki voi romahtaa minä hetkenä hyvänsä."

Nämä muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Sijaistrauma rakentuu hitaasti, kerros kerrokselta, kuormituksen kertyessä.

Sijaistrauman varhaiset merkit – älä ohita näitä hälytyksiä

Sijaistrauma ei ilmoita itsestään isolla kyltillä. Se alkaa hiipiä elämääsi pieninä, arkisina muutoksina, jotka voi helposti ohittaa kiireen ja velvollisuuksien keskellä.

Tässä varhaisimmat merkit, joihin kannattaa pysähtyä:

1. Univaikeudet ja levottomat unet

Nukut huonosti, heräät yöllä ahdistuneena tai näet painajaisia liittyen asiakkaisiin, potilaisiin tai läheisten tarinoihin.

2. Tunnet olosi emotionaalisesti turtuneeksi

Aiemmin koit empatiaa ja myötätuntoa – nyt huomaat, ettet jaksa enää reagoida samalla tavalla. Tai sitten tunnet olosi jatkuvasti ylitunteelliseksi ja kykenemättömäksi hallitsemaan omia reaktioitasi.

3. Ylivalppaus ja jatkuva varuillaan olo

Koet jatkuvaa sisäistä levottomuutta, etkä pysty täysin rentoutumaan edes vapaalla. Saatat tarkkailla ympäristöäsi vaistomaisesti uhkien varalta.

4. Toistuvat muistot ja mielikuvat

Kohtaamasi kertomukset, kuvat ja tarinat palaavat mieleesi yhä uudelleen, pyytämättä ja hallitsematta.

5. Muuttunut maailmankuva

Ajattelet maailmaa ja ihmisiä aiempaa synkemmin. Luottamus hyvään horjuu, ja alat uskoa, että "kaikki on lopulta toivotonta".

6. Keholliset oireet

Päänsärky, lihaskivut, sydämentykytys ja vatsavaivat voivat kertoa kehon yrittävän sopeutua jatkuvaan stressitilaan.

7. Vetäytyminen ja eristäytyminen

Huomaat vältteleväsi sosiaalisia tilanteita ja läheisiä ihmissuhteita, koska sinusta tuntuu, ettei sinulla ole mitään annettavaa – tai että muut eivät ymmärrä oloasi.

Miksi varhaiset merkit kannattaa ottaa vakavasti?

Sijaistrauman alkuvaiheessa puuttuminen voi estää sen syvenemisen vakavammaksi uupumukseksi, masennukseksi tai jopa omaksi traumaksi.

Tunnistamalla varhaiset signaalit voit:

• Suojata omaa jaksamistasi pitkällä aikavälillä

• Säilyttää kykysi auttaa muita terveellä tavalla

• Palauttaa elämääsi ilon, toivon ja merkityksen kokemuksia

Sijaistrauma ei ole heikkous.
Se on inhimillinen reaktio toisten tuskan lähellä olemiseen.
Ja juuri siksi siitä on tärkeää puhua – ja toimia.

Miten voit suojautua ja vahvistua?

Sijaistraumaa ei voi täysin välttää, jos työskentelee ihmisten kivun äärellä. Mutta siihen voi rakentaa vastavoimia: suojautumista ja vahvistumista.

Näitä taitoja voi oppia:

• Itsemyötätunto: Sallia itselleen lepo ja tunteet ilman syyllisyyttä.

• Terveet rajat: Oppia sanomaan kyllä ja ei viisaasti.

• Palautumisen taidot: Luoda arkeen hetkiä, jotka vahvistavat mieltä ja kehoa.

• Tunteiden käsittely: Kohdata vaikeat tunteet lempeästi, ilman että ne määrittävät koko itseä.

• Vertaistuki ja avoimuus: Rohjeta puhua kuormituksesta muiden kanssa.

Juuri näitä teemoja käsittelemme verkkokurssilla "Kun kipu tarttuu – opi suojautumaan ja vahvistumaan", joka julkaistaan syyskuun alussa.Lue kurssista lisää täältä 

Jos tunnet jo nyt, että tarvitset lisää keinoja suojautumiseen ja vahvistumiseen, hyvä uutinen on tämä:
Elokuussa kurssin voi ostaa early bird -hinnalla, edullisempaan ennakkohintaan.

Kurssin avulla saat käyttöösi käytännönläheiset työkalut ja uudenlaisen ymmärryksen omasta kuormituksestasi – ilman syyllisyyttä, kiirettä tai suorituspaineita.

Olet tärkeä. Myös sinä ansaitset tulla nähdyksi ja hoivatuksi.
Kun huolehdit itsestäsi, jaksat kulkea myös muiden rinnalla – mutta vahvempana, vakaampana ja myötätuntoisempana.

Sijaistrauman tunnistaminen ei ole loppu.
Se voi olla alku uudelle, viisaammalle ja vahvemmalle tavalle elää ja auttaa.

Kun kipu tarttuu – älä jää sen vangiksi. Opi suojautumaan ja vahvistumaan.