Trauman vaikutus  parisuhteeseen

Trauman vaikutukset perheeseen ja parisuhteeseen ovat kyllä moninaisia ja ulottuvat usein yksilön kokemusta laajemmalle.  Ne vaikuttavat myös laaja-alaisesti lähipiiriin.

Tässä kirjoituksessa käyn lävitse 

Mikä on trauma ja sen tunnusmerkistöt

Miten trauma voi vaikuttaa parisuhteeseen ?

Miten pariterapia voi auttaa ? 

Traumaattiset kokemukset vaihtelevat niin laadultaan että määrältään, ja niiden vaikutukset ovat aina sidoksissa yksilön omaan elämänhistoriaan, kehitysvaiheeseen ja käytettävissä oleviin selviytymiskeinoihin.

Samasta tapahtumassa olevat henkilöt voivat kokea asian eri tavalla. Erilaiset kokemukset johtuva omasta historiasta sekä omasta kyvystä ymmärtää ja selviytyä hankalista asioista. 

Siihen, miten tapahtuma koetaan ja millaisia jälkiä se jättää, vaikuttavat muun muassa aiemmat kokemukset, turvallisuuden tunteen rakentuminen sekä kyky käsitellä ja säädellä vaikeita tunteita.

Traumasta selviytymiseen vaikuttaa myös resilienssi eli psyykkinen palautumis- ja sopeutumiskyky. Se kuvaa mielen kykyä mukautua, palautua ja löytää uusia toimintatapoja vaikeiden kokemusten jälkeen. 

Resilienssi ei kuitenkaan tarkoita haavoittumattomuutta, vaan kykyä selviytyä ja rakentaa elämää kokemuksista huolimatta.

Trauman vaikutusten kannalta on merkityksellistä myös se, onko kyse yksittäisestä traumaattisesta tapahtumasta vai toistuvista, pitkäkestoisista kokemuksista. 

Erityisesti lapsuudessa traumaattiset kokemukset muodostuvat usein tapahtumien sarjoista, joissa turvattomuus ei ole poikkeus vaan osa jokapäiväistä elämää. Turvattomuus nousee merkittävään rooliin elämässä. 

Esimerkiksi päihdeperheessä kasvavalle lapselle trauma ei välttämättä tarkoita yksittäistä väkivaltatilannetta tai muuta selkeästi rajattavaa tapahtumaa. 

Se voi muodostua jatkuvasta ennakoimattomuudesta, pelosta, emotionaalisesta turvattomuudesta ja/tai vastuusta, joka ei kuulu lapselle.

 Nämä kokemukset vaikuttavat lapsen käsitykseen itsestään, toisista ihmisistä ja ihmissuhteiden turvallisuudesta. Niiden vaikutukset useasti ulottuvat aikuisuuteen saakka ja tulevat näkyviksi esimerkiksi parisuhteessa, läheisyyden rakentamisessa ja tunteiden säätelyssä sekä turvallisuuden tunteessa parisuhteessa. 

Mikä on trauma?

Trauma määritellään henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä.

Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. 

Trauman tunnusmerkit

Akuutissa stressireaktiossa oireet alkavat tavallisesti välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen. 

Reaktio on voimakkaimmillaan ensimmäisinä päivinä, ja oireet lievittyvät usein vähitellen tilanteen rauhoittuessa. 

Traumaattisen kokemuksen vaikutukset voivat kuitenkin jatkua huomattavasti pidempään, ja useasti ne jatkuvat pitkään, osittain huomaamattomasti myös.

Traumaattisen tilanteen herättämät puolustusreaktiot ilmenevät usein taistelemisena, pakenemisena, jähmettymisenä tai alistumisena.

 Nämä ovat hermoston automaattisia selviytymisreaktioita tilanteissa, joissa turvallisuus on uhattuna eikä ole mahdollista toimia kognitiivisen tiedon varassa. 

Trauma ja hermoston reaktio aiheuttavat sen, että kognitiivinen toiminta on mahdotonta ja aivot menevät ns. selviytymistilaan.

Psyykkisesti reaktio voi näkyä shokkina, epätodellisuuden tunteena, voimakkaana pelkona tai aggressiivisuutena. 

Myös aistihavainnot ja ajantaju voivat muuttua. 

Tapahtuma voi tuntua epätodelliselta, ympäristö vieraalta tai tapahtumien kulku vaikeasti hahmotettavalta.

Tunnetasolla traumaattiseen kokemukseen liittyy usein avuttomuutta, keinottomuutta ja haavoittuvuutta. 

Kokemukseen voi liittyä myös voimakasta syyllisyyttä tai häpeää, vaikka tapahtunut ei olisi ollut millään tavalla kokijan hallittavissa. 

Erityisesti tilanteissa, joissa omat mahdollisuudet vaikuttaa tapahtumien kulkuun ovat olleet vähäiset, kokemus oman toimijuuden menettämisestä on useasti syvä.

Kehollisesti traumaattinen stressireaktio voi ilmetä jatkuvana jännittyneisyytenä, univaikeuksina, säpsähtelyherkkyytenä ja vaikeutena rentoutua. 

Miten traumat voivat vaikuttaa minun parisuhteeseeni ?

Trauman kokeneilla on korostettu tarve suojaaviin kiintymyssuhteisiin. 

Traumatisoituminen tuhoaa suojaavien kiintymyssuhteiden perustuksia, turvallisuuden tunnetta ja kykyä luottaa toisiin.

Ihmissuhteissa saattaa traumatisoituneille tulla turvattomuuden lähde,vaikka hän niitä kaipaakin ja tarvitsee niitä. 

Useista tutkimuksista on tullut esille, että henkilöt joiden lapsuudessa on joko fyysistä, psyykkistä, emotionaalista tai seksuaalista kaltoinkohtelua, on heillä vaikeuksia aikuisiän parisuhteissa.

Vaikutus luottamukseen 

Luottamuksellisia suhteita on vaikeaa muodostaa sekä ylläpitää niitä. Lapsuudessa olevat aikuiset ovat olleet kivun ja turvattomuuden lähteitä samalla kun lapsen olisi pitänyt luottaa heihin. 

Tämä ristiriita aiheuttaa lapselle runsaasti hämmenystä ja vaikeutta jatkossa luoda luottamuksellisia läheisiä suhteita.

Miten voisi olla haavoittuva ja avata itseään ihmisille, kun kokemus on siitä, että ne läheiset ihmiset loukkaavat ja satuttavat. Ja jos luotatkin toiseen, koet kauhun tunteita, pelkäät toisen satuttavan.

 Voit ajatua tilanteeseen, jossa lopulta vuorovaikutuksessa tapahtuu se satuttaminen, koska olet tiedostomatta ajanut tilanteen sellaiseksi. 

Selviytymismekanismit

Monet traumaattisissa tilanteissa lapsuudessa opitut selviytymismekanismit eivät toimi enää aikuisuudessa ja parisuhteessa. 

Nämä mekanismit voivat jopa estää luomasta syvää luottavaa ihmissuhdetta elämässä.

Monesti nämä mekanismit voivat olla esim. 

• et kerro asioita toisille, salaat asiat 
• pärjäät yksinään hyvin, et voi pyytää apua
• tarraudut toiseen, sinun pitää tietää koko ajan missä toinen on
• voimakas mustasukkaisuus
• tunnekylmyys, suojadut mahdollisilta loukkaantumisilta 

Nämä selviytymismekanismit ovat toimineet lapsuudessa, mutta ne eivät oikein toimi enään aikuisuudessa, ainakaan parisuhteissa.

Trauman vaikutus parisuhteeseen 

Trauman kokeneet ihmiset kärsivät samoista ongelmista kuin muutkin parisuhteessa elävät ihmiset, heillä saattaa kuitenkin perusluottamus olla vahvasti heikentynyt sekä turvallisuuden tunne kadoksissa.

Tämä voi johtaa siihen, he voivat tuntea useammin toivottomuutta ja avuttomuutta parisuhteessa. 

Useasti tämä johtaa itsensä suojaamiseen enemmin kuin ollaan yhteydessä toiseen.

Traumatisoituneiden parien tunneilmaisut saattavat olla rajuja, tämä voi näkyä voimakkaina kielteisinä tunteina mm vihana. Parisuhteessa ei uskalleta näyttää haavoittuvuuden tunteita.

Riidat voivat äityä todella vaikeiksi ja hankaliksi, monasti myös riitoja ei pystytä ratkaisemaan. Tämä johtaa katkeruuden tunteeseen sekä myös vetäytymiseen. Kummatkin seuraukset vaikeuttavat parisuhdetta.

Traumatisoituneiden parisuhteissa vuorovaikutus on usein ylivirittynyttä ja reaktiivista. Tämä johtaa useasti jatkuviin riitelyihin.

Monet parisuhteen elementit, jotka yleensä rauhoittavat stressaantuneita pareja eivät toimi traumatisoituneiden parisuhteissa. 

Traumatisoituneet voivat kokea että eivät ole huolenpidon ja rakastamisen arvoisia.

Pari-ja perheterapia auttaa traumatisoituneita

Vakauttavassa pari-ja perheterapiassa saat myös psykoedukaatiota eli tietoa siitä miten trauma voi vaikuttaa sinuun ja teidän perheeseen.

Tietoa saa myös ylivirittymisen ja alivireyden tuomista haasteista, miten niitä voi havannoida ja miten voi muuttaa omaa tilannettaan.

 Mikäli useammalla perheenjäsenellä on traumahistoria sen vaikutukset ovat tietenkin isommat. Nämä tulevat kuitenkin käsittelyyn pariterapiassa, sekä myös perheterapiassa.

Vakauttavalla pari-ja perheterapialla pääsemme työskentelemään kehon kanssa ja pystymme saavuttamaan tiloja joissa on riittävän turvallista lähteä prosessoimaan varhaisia traumaattisia asioita.

 Vakauttavassa pari-ja perheterapiassa kaikki oppivat hallitsemaan tunneilmaisujaan rakentavammaksi ja näin ollen pystytään luomaan turvallista ilmapiiriä kotiin.

Terapiassa kuullaa kaikkien osapuolien tarpeita ja kokemuksia, näin saadaan myös laajempi kuva perheen kokonaisuudesta kuin vain yhden osapuolen kertomana.

Terapiassa käydään läpi parisuhteen erilaisia vuorovaikutuskuvioita ja tuodaan ne näkyviksi. 

Tässä erityisesti käydään läpi miten trauma voi vaikuttaa kielteiseen vuorovaikutuskehään sekä miten turvattomuuden tunne vaikuttaa käyttäymismalleihin parisuhteessa.

Puolisoita autetaan laajentamaan tunnekokemuksia, jotka vaikuttavat käsitykseen itsestä että puolisosta. 

Terapeutti auttaa molempia puolisoita uudelleen määrittelemään kokemusta itsestään sekä puolisostaan. Kokemusta uudenlaisesta parisuhteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa on mahdollista sekä pyytää että saata tukea ja turvaa.

Terapian kesto 

Traumatisoituneet parit ja perheet tarvitsevat useasti pidemmän terapian kuin ei traumatisoituneet parit.

Vakauttava pari-ja perheterapia on loistava täsmä terapian muoto siihen, että perheeseen saadaan enemmän vakauttavia elementtejä, jolloin vaikeidenkin asioiden käsittely onnistuu.

Vaikka pari tai perhe kävisi vain vakauttavan terapian 6-16 kertaa, saavat he näillä terapiakäynneillä paljon työkaluja oman olonsa vakauttamiseen.

Vakauttamisella tarkoitetaan paremman tunnesäätelyn oppimista. Asioiden kertomista rauhallisesti ja kongnitiivisesti mahdollisella tavalla. 

Vakauttaminen on kuitenkin ydin siihen, että voi käsitellä omia traumojaan, ilman vakauttamista tämä ei ole mahdollista.

 Reaktiivinen tunneilmaisu on useasti rajua ja haittaavaa, tällöin on tärkeää saada nämä hallintaa. 

Apua kannattaa hakea, jotta hankala vuorovaikutustilanne voi laueta ja pääsette parempaan parisuhteeseen. 

Jos mietit, että mieluummin eroan tästä tilanteesta, se auttaa ehkä juuri tähän hetkeen. 

On tärkeää muistaa myös se, että viet ne traumat ja toimintatavat myös siihen seuraavaan parisuhteeseesi, joten eikö olisi aika päästä niistä jo eroon ? 

Jos sinulla tai kumppanillasi on joku trauma, joka vaikuttaa teidän parisuhteen vuorovaikutukseen. On tärkeää,että trauma käsitellään ja sitten käsitellään myös parisuhteen hankala vuorovaikutus. 

Kaikki tämä on mahdollista pariterapiassa. Suosittelen varaamaan ajan mahdollisimman pikaisesti, jotta voitte nauttia paremmasta olosta niin yksilönä kuin parisuhteessanne. Varaa aika tästä. 

Kirjoittajasta
Artikkelin on kirjoittanut Tarja Södergård, psykoterapeutti joka on erikoistunut pari-ja perheterapiaan sekä seksuaaliterapiaan. Kirjoitan blogissani tutkittuun tietoon ja käytännön terapiatyöhön perustuvia artikkeleita parisuhteesta, vuorovaikutuksesta ja seksuaalisuudesta. Lue lisää kirjoittajasta.

Blogin sisältö on informatiivista eikä korvaa yksilöllistä psykoterapiaa tai hoidon tarpeen arviointia.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen 2024, päivitetty 10/2026

Lähde; Häpeästä myötätuntoon, Helena Torpparin kirjoittama artikkeli. Vakauttava pari-ja perheterapian täydennyskoulutus.